Liite 3: Työllistymissuunnitelmat

Työllistymissuunnitelmat

Työllistymissuunnitelmani jaettuna kolmeen osaan:

1. työllistyminen kielten opetuksen linjausten kehittämiseen

2. jatko-opinnot psykologia/soveltava kielentutkimus

3. oma yritystoiminta

Edellä mainitut suunnitelmat ovat jossain määrin kaikki samalla viivalla. Nämä kolme vaihtoehtoa ovat olleet koko maisteriopintojeni ajan yhtä vahvasti ja yhtä realistisesti mielessä. Tällä hetkellä kiinnostus asiantuntijan työtehtäviin ulkopuolisen tahon palkollisena on vahvin, sillä kokemuksen kartuttaminen työkentällä toimimisesta kiinnostaa. Mahdollinen tulevaisuuden yritystoiminta kieliasiantuntijana olisi kenties pätevämpää ja aloitus sujuvampaa työkokemuksen karttumisen jälkeen. Jatko-opinnot saavat vielä odottaa, kenties olen kiinnostunut hakemaan yliopiston omaan tohtorikoulutuslinjaan myöhemmin, kun sellainen haku aukeaa.

Työllistyminen kielten opetuksen linjausten kehittämiseen on ensisijainen tavoitteeni ja unelmani. Monitieteisessä pro gradu- tutkielmassani, jossa yhdistän psykologian (kognitiivisen neurotieteen haara) ja soveltavan kielentutkimuksen tieteenalat, tarkastelen audiovisuaalisen ärsykkeen yhdistymistä ja prosessointia lukutaidon karttumisen ja vieraan kielen oppimiskapasiteetin kontekstissa. Tutkin mm. eri kielellisen työmuistin mittarein kognitiivisten taitojen osuutta tutkimustehtävän mukaiseen oppimiseen. Kirjainten ja puheäänteiden välisten assosiaatioiden oppiminen nähdään lukutaidon karttumisen ensimmäisenä kriittisenä askeleena, ja kielellinen työmuisti merkittävänä resurssina vieraan kielen oppimiseen liittyvissä tapahtumissa. Näiden lisäksi levolla nähdään olevan merkittävä vaikutus oppimisessa, minkä merkitystä tarkastelen yhtenä tutkimusongelmana audiovisuaalisten parien harjoittelun tuotoksessa.

Uuden kielen oppiminen on monimuotoinen prosessi, johon on vaikuttamassa monta tekijää. Olen itse saanut oppia saksan kielen luonnollisesti seuraamalla ja askel askeleelta osallistumalla myös konkreettisesti kielenkäyttötilanteisiin. Olen oppinut vieraita kieliä myös toisesta lähtökohdasta käsin. Koulussa olen oppinut vieraat kielet ilmapiirissä, joka on ollut kurinalainen ja vahvasti kielen oikeellisuutta ja puhtautta painottava. Uskon tästä aiheutuvan yksilön itsensä kokemiseen vieraan kielen puhujana vahinkoa, sekä luovan varhaisteineissä oppimista haittaavia asenteita. Mielestäni ihanteellinen kielenopetus olisi jotain, jossa yhdistyisi kielen oppimisen perimmäiset syyt - tulla kuulluksi ja osallistua vuorovaikutukseen- sekä ahkera työnteko kielten oppijoiden ikä ja taitotaso huomioon ottaen. Kielten opetus on ollut isossa murroksessa viime vuosina, ja paljon onkin havaittavissa mukavan ilmapiirin arvostamista kielen oppimisen tilanteessa. Silti edelleen, pohjautuen omiin kieltenopettajan kokemuksiini, on nähtävissä opettamisen ja oppimisen rakenteita, joita noudattamalla ajaudutaan helpommin näennäiseen kuin päästään todelliseen tulokseen.

Uskon visioideni toimivuuteen kielen opetuksen rakentumisesta sellaiseksi, että se tuottaisi todellista kielen oppimista ja rohkeaa kielenkäyttöä. Kogitiivisen neurotieteen opintojen ja kokemuksestani oppimisen aivotutkimuksen parissa olisi varmasti kielen opetuksen linjausten suunnittelussa hyötyä.